Miltä torakka näyttää?
Torakoilla on litteä, soikea ruumis, pitkät tuntosarvet ja kuusi jalkaa. Saksassa yleinen saksantorakka kasvaa noin 10-15 mm:n pituiseksi ja on yleensä vaalean- tai keskiruskea. Sen tyypillinen tuntomerkki on kaksi tummaa pitkittäisraitaa pään takana olevassa kauluksessa. Metsätorakat voivat näyttää samankaltaisilta, mutta ne elävät pääasiassa ulkona, eivätkä ne yleensä viittaa asunnossa olevaan tuholaiseen.
Metsätorakka on yleensä vaaraton eikä tyypillinen hygienia- tai varastotuholainen. Se elää ulkona ja harhautuu rakennuksiin etenkin lämpiminä kuukausina. Keittiötorakat ja muut rakennuksissa elävät torakat voivat sen sijaan lisääntyä sisätiloissa ja saastuttaa elintarvikkeita. Siksi oikea tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää ennen torjuntaa.
Metsätorakka vai torakka: mikä ero niillä on?
Tärkein ero liittyy elintapoihin. Metsätorakat elävät tavallisesti ulkona. Meripihkatorakan kaltaiset lajit voivat kyllä päästä avoimista ikkunoista ja ovista asuntoihin tai liiketiloihin, mutta ne eivät saastuta siellä elintarvikkeita eivätkä pysty lisääntymään rakennuksissa pysyvästi.
Saksantorakan ja itämaisen torakan kaltaiset torakkalajit ovat erilaisia. Ne voivat asettua sopiviin sisätiloihin ja niitä pidetään hygieniahaittoina.
Tärkeää on huomata, että termiä ”keittiötorakka” ei käytetä kaikkialla samalla tavalla. Esimerkiksi Saksan ympäristövirasto kutsuu itämaista torakkaa keittiötorakaksi. Muut asiantuntijatahot käyttävät termiä myös saksantorakasta. Siksi löydetyn torakan laji kannattaa aina mahdollisuuksien mukaan tunnistaa tarkasti.
Lähde: https://www.umweltbundesamt.de/schaben
Metsätorakka, keittiötorakka ja muut torakat vertailussa
| Tuntomerkki | Metsätorakka | Keittiötorakka | muut Torakat | Merkitys varten se Torjunta |
| Elinympäristö | pääasiassa ulkona, esim. puutarhoissa, lehtien seassa ja kasvillisuudessa | lämpimät tai kosteat sisätilat, kuten keittiöt, kellarit ja elintarvikkeiden säilytystilat | Lajista riippuen lämpimät, kosteat tai suojaisat sisätilat | Löytöpaikka on tärkeä ensimmäinen vihje |
| Ulkonäkö | yleensä vaalean- tai meripihkanruskea | vaihtelee lajin mukaan; saksantorakka on vaaleanruskea ja itämainen torakka tummanruskea tai musta | esim. amerikantorakka on punaruskea ja ruskeavyötorakka vaalean- tai tummanruskea | Pelkkä väri ei riitä varmaan tunnistamiseen |
| tyypillinen tuntomerkki | Meripihkatorakalla ei ole samanlaisia ruskeita pitkittäisraitoja kuin saksantorakalla | Saksantorakalla on kauluksessa kaksi tummaa pitkittäisraitaa | Tuntomerkit vaihtelevat lajin mukaan | Tarkista kaulus ja ruumiinmuoto mahdollisimman tarkasti |
| Käyttäytyminen | harhautuu usein ulkoa rakennuksiin | piiloutuu usein rakoihin sekä laitteiden tai huonekalujen taakse | lajista riippuen | Käyttäytyminen on vain vihje, ei varma todiste lajista |
| lisääntyminen rakennuksissa | yleensä ei | mahdollista | mahdollista tyypillisillä rakennuksissa elävillä lajeilla | toistuvat havainnot on syytä ottaa vakavasti |
| Hygieniariski | ei yleensä ole hygieniahaitta | voi saastuttaa elintarvikkeita ja levittää taudinaiheuttajia | koskee myös useita rakennuksissa eläviä lajeja | toimi kohdennetusti, jos esiintymä on varmistettu |
| Toimenpiteet | Poista yksittäinen yksilö ja vähennä kulkureittejä | Tarkkaile esiintymää, tunnista laji ja torju tarvittaessa | Toimintatapa riippuu lajista | Tunnista ensin, torju vasta sitten |
Vinkki: Jos näet torakan päivällä ja se reagoi valoon aktiivisesti, kyseessä on todennäköisesti metsätorakka. Jos se sen sijaan pakenee ja piiloutuu pimeisiin rakoihin, kyseessä on todennäköisemmin saksantorakka – ja se on varoitusmerkki.

Saksantorakka ja metsätorakka vertailussa: saksantorakka on tummempi, sen kilvessä on kaksi silmiinpistävää pitkittäisraitaa, ja sitä esiintyy etenkin sisätiloissa, kun taas metsätorakka on vaaleampi ja päätyy taloon yleensä ulkoa.
Mistä tunnistan metsätorakan?
Meripihkatorakka sekoitetaan erityisen usein saksantorakkaan. Ensi silmäyksellä ne näyttävät samankaltaisilta.
Tärkeä erottava tuntomerkki on niin sanottu kilpi heti pään takana. Saksantorakan kilvessä näkyy kaksi tummaa pitkittäisraitaa. Metsätorakalta nämä silmiinpistävät raidat yleensä puuttuvat.
Metsätorakka elää myös ulkona. Erityisesti lämpiminä kuukausina se voi päästä rakennukseen ikkunoista tai parvekkeen- tai terassinovista. Aikuiset yksilöt voivat lentää sopivissa lämpötiloissa.
Saksantorakka sen sijaan on sopeutunut elämään lämmitetyissä rakennuksissa. Se piiloutuu usein pimeisiin paikkoihin, rakoihin ja halkeamiin ja voi lisääntyä niissä.
Lähde: Zürichin kaupunki – saksantorakka ja metsätorakka
Jos lajista ei ole varma, kannattaa ottaa mahdollisimman tarkka kuva ylhäältä päin. Kuvassa tulisi näkyä selvästi erityisesti kilpi, siivet ja ruumiinmuoto.
Mitä tehdä, jos kotona on metsätorakka?
Yksittäisen metsätorakan kohdalla ei yleensä tarvita laajamittaista tuholaistorjuntaa.
Eläimen voi ottaa kiinni ja viedä ulos. Sen jälkeen kannattaa selvittää, mistä se on voinut päästä rakennukseen.
Tyypillisiä toimenpiteitä ovat:
- asenna ikkunoihin ja oviin hyönteisverkot
- tarkista ikkunoiden ja ovien raot ja vuotokohdat
- vältä avoimien ikkunoiden pitämistä auki valojen ollessa päällä
- vähennä lehtiä, kasvijätettä ja tiheää kasvillisuutta aivan julkisivun vieressä
- poista yksittäiset eläimet ja seuraa, löytyykö niitä lisää
Jos torakoita sen sijaan esiintyy säännöllisesti tai niitä löytyy useita keittiöstä, ruokakomerosta tai laitteiden takaa, on ensin selvitettävä, onko kyseessä todella metsäkaikki.
Aiheeseen liittyviä lisätietoja oikeasta lajinmäärityksestä löydät myös oppaastamme ”Torakkageeli ei auta? Syynä on usein metsäkaikki”.
Mistä tunnistan todellisen torakkatartunnan?
Yksittäinen eläin ei vielä automaattisesti tarkoita, että kyseessä olisi tartunta. Useat toistuvat havainnot kannattaa kuitenkin tutkia tarkemmin.
Mahdollisesta torakkatartunnasta kertovat esimerkiksi toistuvat havainnot samoissa paikoissa, erikokoiset poikaset, munakotelot, nahanluonnin jäänteet tai ulostejäljet.
Tyypillisiä piilopaikkoja ovat muun muassa:
- jääkaappien ja muiden sähkölaitteiden takana
- astianpesukoneiden alla
- jalkalistojen takana
- halkeamissa ja seinän läpivienneissä
- kaapeissa ja varastotiloissa
- lämmön- ja kosteudenlähteiden läheisyydessä
Erityisesti saksantorakka viihtyy lämpimissä ja kosteissa paikoissa ja liikkuu pääasiassa öisin. Siksi tartunta voi jäädä huomaamatta pitkäksi aikaa.
Yksittäisten lajien tunnistamisesta saat lisätietoa myös oppaastamme ”Torakoiden tunnistaminen, torjunta ja ennaltaehkäisy”.
Miksi keittiötorakat ja saksantorakat ovat ongelmallisia
Rakennuksissa elävät torakat voivat saastuttaa elintarvikkeita ja pintoja eritteillään. Saksan ympäristöviraston mukaan torakat voivat levittää erilaisia taudinaiheuttajia. Torakat ja niiden eritteet voivat myös aiheuttaa allergisia reaktioita.
Tämä ei tarkoita, että jokainen löydetty torakka olisi automaattisesti terveysriski. Siksi on tärkeää erottaa sisään kulkeutunut metsäkaikki todellisesta torakkatartunnasta.
Lähde: Saksan ympäristövirasto – torakat
Mitä elintarvikkeille ja kosketuspinnoille tulisi tehdä torakkahavainnon jälkeen?
Avoimia elintarvikkeita, jotka ovat saattaneet joutua kosketuksiin torakoiden tai niiden ulosteiden kanssa, ei tulisi enää käyttää.
Elintarvikkeet ja lemmikkien ruoka tulisi säilyttää suljetuissa pakkauksissa. Löytöalue kannattaa samalla puhdistaa perusteellisesti ja tarkistaa erityisesti vaikeapääsyiset kohdat keittiökalusteiden takana ja alla.
Mahdollisessa esiintymätilanteessa myös ravinnon ja veden lähteitä tulisi vähentää. Näitä ovat ruokajäämät, rasvakertymät, avoimet jäteastiat ja seisova kosteus.
Miten torakkainfestaatio tulisi torjua ravintolan keittiössä?
Ravintoloissa, suurkeittiöissä, leipomoissa ja muissa elintarvikealan yrityksissä on erityisen tärkeää erottaa huolellisesti satunnaisesti sisään kulkeutunut metsätorakka todellisesta hygieniatorakan aiheuttamasta esiintymästä.
Tapaus 1: Yksittäinen yksilö – mahdollisesti metsätorakka
Jos ikkunan, oven tai sisäänkäynnin läheltä löytyy vain yksi vaaleanruskea yksilö, laji tulisi ensin tunnistaa.
Löytöpaikka ja ajankohta tulisi dokumentoida. Lisäksi sopiviin tarkastuspisteisiin voidaan asettaa seurantapyydyksiä.
Jos uusia havaintoja ei tule eikä ansoissa näy torakoita, kyse ei todennäköisesti ole vakiintuneesta kannasta.
Yksittäisen metsätorakan ennaltaehkäisevä kemiallinen torjunta ei yleensä ole tarpeen.
Tapaus 2: Toistuvia havaintoja tai varmistettu hygieniatorakka
Jos yksilöitä tavataan toistuvasti tai havaitaan esimerkiksi saksalainen tai itämainen torakka, asiaan tulisi puuttua järjestelmällisesti.
Ensin löydetyt yksilöt ja mahdolliset kulkureitit tulisi dokumentoida. Seurantapyydykset auttavat havaitsemaan esiintymän keskittymät.
Avoimet elintarvikkeet on suojattava saastumiselta. Ruokajäämät, rasva, jätteet ja tarpeettomat kosteuden lähteet on poistettava huolellisesti.
Sen jälkeen tarkastetaan mahdolliset piilopaikat, kuten raot, halkeamat, jalkalistat, laitteiden ympäristöt ja läpiviennit seinissä.
Torjuntaan sopiviin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä vasta, kun laji ja esiintymisen laajuus ovat tiedossa.
Elintarvikealan yrityksissä asianmukaiset tuholaistorjuntamenetelmät ovat osa elintarvikehygieniaa. EU-asetus 852/2004 edellyttää asianmukaisia menetelmiä tuholaisten torjumiseksi.
Lähde: Asetus (EY) N:o 852/2004 elintarvikehygieniasta
Löydät lisäksi kattavamman katsauksen yrityksille HACCP-tarkistuslistastamme tuholaistorjuntaan ravintola- ja elintarvikealan yrityksissä.
Torakkaesiintymän seuranta: seuranta ennen torjuntaa
Ennen torakkageelin tai muun torjunta-aineen käyttöä on selvitettävä, esiintyykö torakoita ja missä niitä liikkuu.
Tähän soveltuvat liima-ansat eli seurantapyydykset. Niitä voidaan asettaa mahdollisille kulkureiteille, laitteiden taakse tai muihin epäilyttäviin paikkoihin ja tarkistaa säännöllisesti.
Ammattimaiseen seurantaan voidaan käyttää esimerkiksi Catchmaster 100i -torakkapyydystä. Se toimii ilman kemiallisia tehoaineita, ja sillä voidaan pyydystää ryömiviä hyönteisiä, kuten torakoita, sekä paikantaa esiintymiskeskittymiä.
Tärkeää: Seurantapyydykset eivät yleensä yksin hävitä vakiintunutta torakkakantaa. Niiden avulla voidaan ennen kaikkea seurata esiintymistä ja torjunnan tuloksia.
Ammattimainen torjunta torakkageelillä
Kun torjuntaa vaativan torakkalajin esiintyminen on varmistettu, sopiva syöttigeeli voi olla osa torjuntasuunnitelmaa.
Kaeferlingprolta saatava tuote on esimerkiksi Advion-torakkageeli, jonka vaikuttava aine on indoksakarbi. Se on tarkoitettu muun muassa russakoiden, itämaisten torakoiden ja amerikantorakoiden torjuntaan.
Advion on biosidivalmiste, ja sen käyttö on rajattu ammattikäyttäjille. Siksi etiketti, hyväksyntä, käyttöohjeet ja tuotetiedot on aina tarkistettava ennen käyttöä.
Käytä biosidivalmisteita varoen. Lue aina etiketti ja tuotetiedot ennen käyttöä.
Lisää sopivia tuotteita ja seurantaratkaisuja löydät kategoriasta ”Torakoiden torjunta”.
Usein kysyttyä metsäsärkeistä ja torakoista
Onko metsäsärki vaarallinen?
Tyypillistä metsäsärkeä, kuten ruskometsäsärkeä, ei pidetä varsinaisena hygienia- tai elintarviketuholaisena. Se elää yleensä ulkona eikä pysty lisääntymään pysyvästi rakennuksissa.
Voiko metsäsärki lisääntyä asunnossani?
Saksassa esiintyvät metsäsärket, jotka eksyvät joskus rakennuksiin, eivät yleensä pysty lisääntymään siellä pysyvästi. Yksittäistä yksilöä ei siksi tarvitse automaattisesti torjua.
Metsäsärki vai russakka – miten erotan ne toisistaan?
Saksantorakalle tärkeä tuntomerkki on kaksi tummaa pitkittäisjuovaa etuselässä. Ne puuttuvat ruskealta metsätorakalta.
Lisäksi on huomioitava löytöpaikka, käyttäytyminen ja muut merkit esiintymästä. Yksi tuntomerkki ei aina riitä varmaan tunnistukseen.
Tarkoittavatko keittiötorakka ja kakerlake samaa?
Arkikielessä nimityksiä käytetään usein samankaltaisessa merkityksessä, mutta asiantuntijakielessä ne eivät ole täysin yksiselitteisiä. ”Kakerlake” on eri torakkalajeista käytetty arkikielinen nimitys.
Myös nimitystä ”keittiötorakka” käytetään eri tavoin. Esimerkiksi Saksan ympäristövirasto kutsuu itämaista torakkaa keittiötorakaksi, kun taas muut asiantuntijatahot käyttävät nimitystä myös saksantorakasta.
Torjunnan kannalta tarkka laji on siis tärkeämpi kuin sen arkikielinen nimitys.
Milloin torakkaesiintymä kannattaa torjua ammattilaisen avulla?
Jos torakoita esiintyy toistuvasti, löytyy poikasia tai munakoteloita tai useissa seuranta-ansoissa havaitaan toimintaa, tilanne on syytä tutkia tarkemmin.
Saksan ympäristövirasto suosittelee ammattimaista torjuntaa, jos hygieniatorakoita on päässyt asettumaan tiloihin.
Mitä tuotteita tarvitaan tuholaisten torjuntaan ravintoloiden keittiöissä?
Ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa havaitsemisessa tärkeintä on seuranta. Liima-ansojen avulla torakoiden esiintyminen voidaan havaita varhain ja tarkastuspisteet käydä säännöllisesti läpi.
Lisäksi on tärkeää siivota huolellisesti, säilyttää elintarvikkeet ja jätteet suljetuissa astioissa, poistaa kosteuden lähteet ja tiivistää mahdolliset sisäänpääsykohdat.
Kun esiintymä on varmistettu, voidaan käyttää sopivia ja hyväksyttyjä torakkasyöttejä tai muita torjuntatuotteita. Tällöin on aina huomioitava käyttäjäryhmä, tuotteen hyväksyntä ja käyttöohjeet.
Ammattikeittiöiden lisätietoja löydät HACCP-tarkistuslistastamme tuholaistorjuntaan sekä kategoriasta Torakat.
Yhteenveto: tunnista ensin, torju vasta sitten
Kaikki rakennuksesta löydetyt torakat eivät automaattisesti ole tuho- tai hygienatorakoita. Erityisesti lämpiminä kuukausina metsätorakoita eksyy säännöllisesti taloihin ja asuntoihin aiheuttamatta niihin pysyvää esiintymää.
Toistuvat havainnot keittiöissä, varastotiloissa tai laitteiden takana on kuitenkin syytä tutkia tarkemmin. Olennaista on tunnistaa laji, tehdä järjestelmällistä seurantaa ja valita sen jälkeen toimenpide, joka vastaa todellista tuholaistilannetta.
Lyhyesti: Selvitä ensin, mikä torakka on kyseessä - päätä torjuntatoimista vasta sen jälkeen.
1 kommentti
Eine Schabe war gestern Abend in der Stube hintern Bilderrahmen. Das Tier sah etwas dunkler aus.