Elintarvikkeita tuottavien, käsittelevien tai varastoivien yritysten on ehkäistävä tuholaiset luotettavasti ja tunnistettava mahdolliset tuholaisriskit varhaisessa vaiheessa. Siksi IFS Food -sertifioiduille yrityksille ammattimainen ja jäljitettävästi dokumentoitu tuholaistorjunta on välttämätöntä.
Se IFS-tuholaistorjunta sisältyy IFS Food -standardin versiossa 8 erityisesti kohtaan luku 4.13 ”Pest monitoring and control” säännelty. Kyse ei ole vain syöttiasemista tai tuholaistorjunta-ammattilaisen säännöllisistä tarkastuksista. Edellytetään riskiperusteinen kokonaisjärjestelmä, joka koostuu ennaltaehkäisystä, seurannasta, dokumentoinnista, torjunnasta ja tehon valvonnasta.
Mutta mitä vaatimuksia IFS asettaa konkreettisesti? Mitä asiakirjoja on oltava saatavilla? Ja mihin auditoijat kiinnittävät huomiota tuholaistorjunnassa?
Tässä artikkelissa esitellään käytännönläheinen yleiskatsaus.
Mitä IFS edellyttää tuholaistorjunnalta?
IFS Food 8:n tuholaistorjuntavaatimukset voidaan tiivistää seitsemään keskeiseen osa-alueeseen:
- Estä tuholaistartunnat soveltuvilla rakennuksilla ja laitteistoilla
- määritä riskiperusteiset tuholaistorjuntatoimenpiteet
- Määrittele vastuut yksiselitteisesti
- Dokumentoi tarkastukset, havainnot ja toimenpiteet
- Käytä ansoja ja seurantajärjestelmiä asianmukaisesti
- Tarkasta tavarantoimitukset tuholaistartuntojen varalta
- Arvioi teho ja tuholaistartuntojen kehityssuunnat säännöllisesti
IFS noudattaa tässä selkeää lähestymistapaa: Tuholaisten pääsy tuotantotiloihin tulee estää mahdollisimman tehokkaasti.
Varsinainen torjunta on siksi vain yksi osa kattavaa tuholaistorjuntajärjestelmää.
1. Estä tuholaistartunnat ennaltaehkäisyllä
IFS Food 8 edellyttää, että tuotantotilat ja laitteet suunnitellaan, rakennetaan ja pidetään kunnossa siten, että tuholaistartunnat ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti.
Ammattimainen tuholaistorjunta alkaa siksi kysymyksellä:
Mistä tuholaiset voisivat päästä tuotantotiloihin tai löytää sopivat elinolosuhteet?
Tyypillisiä heikkouksia ovat:
- vaurioituneet ovet ja portit
- puuttuvat tai vialliset ovitiivisteet
- avoimet ikkunat
- suojaamattomat ilmanvaihtoaukot
- putki- ja kaapeliläpiviennit
- halkeamat seinissä tai lattioissa
- ontelot ja välikatot
- avoimet viemärit
- elintarvikejäämät
- seisova vesi
- huonosti järjestetyt jätealueet
- suoraan rakennuksen vieressä oleva kasvillisuus
- ulkoseinien vieressä varastoidut lavat tai esineet
Hiiret tarvitsevat rakennuksiin päästäkseen vain hyvin pieniä aukkoja. Hyvä tuholaistorjunta ei siksi saa rajoittua pelkkään ansojen asettamiseen.
Käytännön vinkki
Havaitut rakenteelliset heikkoudet tulee dokumentoida tarkastusraporttiin ja niille tulee määrittää konkreettinen toimenpide, vastuuhenkilö ja tarvittaessa määräaika.
Näin tuholaistorjunnasta tulee aktiivinen ennaltaehkäisyjärjestelmä.
2. IFS:n mukainen riskiperusteinen tuholaistorjunta
Yksi IFS Food 8:n tärkeimmistä kohdista on Riskiperusteinen lähestymistapa.
Tuholaistorjuntatoimet on dokumentoitava, toteutettava ja pidettävä yllä. Tällöin on otettava huomioon muun muassa seuraavat tekijät:
- Toimipaikan ympäristö
- Mahdolliset tuholaislajit
- Kohdetuholaiset
- Käytetyt raaka-aineet
- Valmistettavat tuotteet
- Rakenteelliset olosuhteet
- Herkät tuotantoalueet
- Varastoalueet
- Vuokratut varastotilat
- Tarkastustiheydet
- Käytetyt torjunta-aineet
Tämä tarkoittaa:
Ei ole olemassa järkevää vakiototeutusta, joka toimisi samalla tavalla kaikissa elintarvikealan yrityksissä.
Esimerkiksi leipomolla on erilaiset tuholaisriskit kuin lihanjalostajalla, pakastevarastolla, maustetuotannolla tai juomavalmistajalla.
3. Syöttiasema- ja sijaintikartta on keskeinen
Jäljitettävissä oleva IFS:n mukainen tuholaistorjunta edellyttää, että toimipaikalla on ajantasainen kartta, jossa käytössä olevat seuranta- ja torjuntapisteet on esitetty yksiselitteisesti.
Toimipaikasta riippuen näitä voivat olla esimerkiksi:
- Jyrsijöiden syöttiasemat
- Mekaaniset loukut
- Seurantalaatikot
- Hyönteisseuranta
- Feromonipyydykset
- UV-hyönteispyydykset
- Muut soveltuvat tarkastusjärjestelmät
Jokaisen olennaisen seurantapisteen on oltava yksiselitteisesti tunnistettavissa.
Kartassa olevan numeron on vastattava todellisessa sijaintipaikassa olevaa merkintää.
Mihin auditoijat voivat kiinnittää huomiota
Käytännössä pitäisi voida todentaa:
- Missä asema sijaitsee?
- Mikä numero sillä on?
- Mihin tarkoitukseen se palvelee?
- Mitä tuholaista seurataan?
- Milloin se tarkastettiin?
- Mikä havainto tehtiin?
- Mihin toimenpiteeseen tämä johti?
Vanhentunut syöttiasemakartta voi aiheuttaa nopeasti ongelmia – esimerkiksi jos karttaan on merkitty asemia, joita ei enää ole paikan päällä.
4. Vastuut on määriteltävä selkeästi
Monet elintarvikeyritykset tilaavat palvelut ulkopuoliselta tuholaistorjuntayritykseltä.
Tämä on periaatteessa mahdollista. Toimivan tuholaishallinnan vastuuta ei kuitenkaan voida ulkoistaa kokonaan.
Yrityksessä on oltava pätevä vastuuhenkilö nimettävä henkilö, joka valvoo tuholaistorjuntatoimia.
Yhteistyössä ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa olennaiset vaatimukset on dokumentoitava asianmukaisesti.
Tähän kuuluvat esimerkiksi:
- vastuut
- Palvelun laajuus
- Tarkastusvälit
- Käytetyt menetelmät
- Dokumentointi
- Viestintäkanavat
- Toiminta tuholaistapauksessa
- Eskalointitoimenpiteet
Elintarvikealan yritys vastaa siis tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta myös silloin, kun tuholaistorjunta on ulkoistettu.
5. Jokainen tarkastus on dokumentoitava
IFS-auditoinnissa ei ole tärkeää ainoastaan se, että tarkastus on tehty, vaan myös se, että tämä voidaan osoittaa todennettavasti.
Ammattimaiseen dokumentointiin kuuluvat esimerkiksi:
- tarkastuspäivä
- tarkastetut seurantapisteet
- havainnot
- tuholaislaji
- pyydysten saalismäärät tai aktiivisuus
- havaitut heikkoudet
- käynnistetyt toimenpiteet
- vastuut
- tarvittaessa määräajat
- Toimenpiteiden seuranta
Erityisen tärkeää:
Havaittuja poikkeamia ei saa jättää pelkästään raporttiin.
On käytävä ilmi, mitä havaitulle poikkeamalle on tehty.
Esimerkki:
Tarkastuksessa havaitaan vaurioitunut oven tiiviste.
Tällöin tulee olla jälkikäteen todennettavissa dokumentoituna:
Havainto → toimenpide → vastuuhenkilö → toteutus → vaikuttavuuden tarkastus
Juuri tämä toimenpiteiden järjestelmällinen seuranta vahvistaa auditointivalmiutta.
6. Ansat ja syötit on sijoitettava oikein
IFS edellyttää, että ansat, syöttiasemat ja hyönteispyydykset:
- ovat toimintakuntoisia,
- ovat riittävässä määrässä,
- soveltuvat käyttötarkoitukseensa,
- sijoitetaan tarkoituksenmukaisesti,
- aiheuta elintarvikkeiden saastumista.
Viimeinen kohta on erityisen tärkeä elintarvikealan yrityksille.
Seurantalaite ei saa itse muodostaa riskiä tuoteturvallisuudelle.
Esimerkki: UV-hyönteispyydykset
UV-hyönteispyydysten sijainti tulee valita siten, etteivät pyydystetyt hyönteiset tai niiden osat päädy
- avoimiin elintarvikkeisiin,
- tuotantolaitteisiin,
- pakkausmateriaaleihin tai
- tuotteiden kanssa kosketuksiin joutuville pinnoille
päästä.
Laitteiden määrän ja sijainnin tulisi lisäksi perustua todelliseen riskiin.
7. Tarkasta tavaran vastaanotto tuholaisten varalta
Yksi usein aliarvioitu kohta on Tavaran vastaanotto.
Tuholaiset eivät pääse toimitiloihin ainoastaan ulkoa ovien tai aukkojen kautta. Niitä voi kulkeutua tiloihin myös raaka-aineiden, pakkausmateriaalien, lavojen tai kuljetusvälineiden mukana.
Siksi IFS Food edellyttää saapuvien toimitusten tarkastamista mahdollisen tuholaisaktiivisuuden varalta.
Mahdollisia merkkejä ovat esimerkiksi:
- jäljet jyrsimisestä
- ulostejäljet
- seittimäiset verkot
- toukat
- kuoriaiset
- koit
- vahingoittuneet pakkaukset
- elävät tai kuolleet hyönteiset
Havaitut poikkeamat on dokumentoitava.
Käytännössä tärkeää
Vastaanottotavaran työntekijöiden tulisi tietää:
- mihin heidän on kiinnitettävä huomiota,
- mitkä havainnot ovat kriittisiä,
- miten havainto dokumentoidaan,
- kenelle heidän on ilmoitettava,
- miten saastunutta tavaraa käsitellään.
Näin tavaran vastaanotosta tulee tärkeä osa ennaltaehkäisevää tuholaishallintaa.
8. Trendianalyysi: yksittäiset saaliit eivät riitä
IFS-vaatimusten mukaisen tuholaistorjunnan erityisen tärkeä osa on Trendianalyysi.
Seurantatietoja ei tarkastella vain yksittäin, vaan niitä analysoidaan pidemmältä ajanjaksolta.
Yksittäinen saalis ei välttämättä tarkoita akuuttia tuholaistartuntaa.
Useiden peräkkäisten tarkastusten aikana kasvavat pyyntimäärät voivat sitä vastoin olla selkeä varoitusmerkki.
Hyvä trendianalyysi auttaa havaitsemaan tällaisen kehityksen ajoissa.
Mitä IFS-trendianalyysin tulisi osoittaa?
Tarkoituksenmukaista on esimerkiksi analysoida tietoja seuraavien tekijöiden mukaan:
- tuholaislaji
- seurantapiste
- rakennuksen alue
- kuukausi
- neljännesvuosi
- vuodenaika
- pyyntimäärät
- toistuvat havainnot
Erityisen olennaisia ovat esimerkiksi seuraavat kysymykset:
- Kasvaako aktiivisuus?
- Onko toistuvia ongelma-alueita?
- Esiintyykö sama tuholainen aina samalla rakennuksen alueella?
- Ovatko kausivaihtelut havaittavissa?
- Ovatko toteutetut toimenpiteet tehonneet?
Pelkkä pyyntimäärät sisältävä taulukko ei vielä ole varsinainen trendianalyysi. Ratkaisevaa on Tietojen arviointi ja soveltuvien toimenpiteiden määrittely.
Mitä IFS-vaatimusten mukaisen tuholaistorjuntadokumentoinnin tulee sisältää?
Auditointiin valmistautumista varten olennaisten asiakirjojen tulee olla nopeasti ja kattavasti saatavilla.
Tarkoituksenmukainen dokumentointi voi sisältää muun muassa:
- Tuholaistorjunnan riskinarviointi
- Sijainti- tai syöttisuunnitelma
- Seurantapisteiden luettelo
- Tarkastusraportit
- Tartuntojen dokumentointi
- Trendianalyysit
- Toimenpideluettelot
- Todisteet toteutetuista korjaavista toimenpiteistä
- Tiedot käytetyistä aineista
- Turvallisuus- ja käyttöohjeet
- Pätevyystodistukset
- Sopimus tuholaistorjuntapalvelun tarjoajan kanssa
- Sisäisten vastuiden määrittely
- Tavaran vastaanottotarkastusten dokumentointi
Tapauskohtaisesti tarvittavat asiakirjat riippuvat toimipaikasta ja sen riskinarvioinnista.
Tyypilliset virheet IFS-auditoinneissa
Käytännössä ongelmia ei useinkaan synny siksi, ettei tuholaistorjuntaa tehtäisi lainkaan.
Paljon yleisempää on, että olemassa oleva järjestelmä niitä ei toteuteta johdonmukaisesti tai dokumentoida riittävästi.
Tyypillisiä heikkouksia ovat:
Syöttisuunnitelma ja todellisuus eivät vastaa toisiaan
- Asema on merkitty suunnitelmaan, mutta se puuttuu paikan päältä – tai päinvastoin.
Toimenpiteitä ei saateta loppuun
- Tuholaistorjuja dokumentoi esimerkiksi vialliset ovitiivisteet, mutta kukaan ei pysty osoittamaan, että ne on korjattu.
Trendianalyysit puuttuvat
- Raportteja tarkastuksista on paljon, mutta kukaan ei arvioi tuholaisten aktiivisuuden kehitystä järjestelmällisesti.
Vastuut ovat epäselvät
- Yrityksen sisällä kukaan ei koe olevansa vastuussa tuholaistorjujan suositusten käsittelystä.
Tarkastukset tehdään kaavamaisesti riskiperusteisuuden sijaan
- Seurantapisteet tarkastetaan rutiininomaisesti, mutta toimipaikan muutoksia tai uusia tuholaisriskejä ei huomioida suunnitelmassa.
Tavaran vastaanottotarkastuksia ei ole dokumentoitu riittävästi
- Työntekijät tarkastavat toimitukset, mutta tarkastuksesta ei ole jäljitettävissä olevaa näyttöä.
IFS-auditointi: Näihin kysymyksiin teidän pitäisi pystyä vastaamaan
Ennen IFS-auditointia kannattaa tehdä yksinkertainen itsearviointi.
Pystyttekö vastaamaan yksiselitteisesti seuraaviin kysymyksiin?
- Mitkä tuholaiset muodostavat toimipaikallemme realistisen riskin?
- Miten tämä riski on arvioitu?
- Miksi ansat ja seurantapisteet sijaitsevat juuri näissä paikoissa?
- Miten tarkastusvälit on määritetty?
- Kuka on sisäisesti vastuussa?
- Miten havainnot dokumentoidaan?
- Mitä tapahtuu, jos tuholaisia havaitaan?
- Miten toimenpiteiden toteutumista seurataan?
- Tarkastetaanko tavaran vastaanotossa tuotteet tuholaistartuntojen varalta?
- Miten toimenpiteiden tehokkuus tarkistetaan?
- Mitä kehityssuuntia ajantasainen trendianalyysi osoittaa?
Ne, jotka pystyvät vastaamaan näihin kysymyksiin ajantasaisten asiakirjojen perusteella, ovat jo huomattavasti paremmin valmistautuneita tuholaistorjuntaan IFS-auditoinnissa.
Miksi ammattimainen tuholaistorjunta on tärkeää IFS-yrityksille
Elintarvikealan yritysten tuholaishallinta on paljon enemmän kuin perinteistä tuholaistorjuntaa.
Ammattimainen konsepti yhdistää:
Ennaltaehkäisy + seuranta + riskinarviointi + dokumentointi + trendianalyysi + kohdennetut toimenpiteet
Palveluntarjoajan ei pitäisi ainoastaan tarkastaa yksittäisiä ansoja, vaan tukea yritystä riskien varhaisessa tunnistamisessa ja niiden hallinnassa jäljitettävällä tavalla.
Erityisesti IFS-auditointien kannalta selkeä dokumentointi ja seurantatietojen asiantunteva arviointi ovat ratkaisevan tärkeitä.
Yhteenveto: IFS-tuholaistorjunta on enemmän kuin ansojen tarkastamista
Vaatimukset IFS-tuholaistorjunta ne menevät selvästi pidemmälle kuin yksittäisten ansojen säännöllinen tarkastaminen.
Ratkaisevan tärkeää on jäljitettävissä oleva ja riskeihin perustuva kokonaisjärjestelmä.
Tähän kuuluvat:
Ennaltaehkäisy, seuranta, dokumentointi, vastuut, tavaran vastaanottotarkastukset, toimenpiteiden hallinta ja trendianalyysi.
Yritykset, jotka yhdistävät nämä osa-alueet johdonmukaisesti, täyttävät IFS Food -standardin tärkeät vaatimukset. Samalla ne vähentävät tuholaistartuntojen, tuotteiden kontaminaation ja seuraavassa auditoinnissa koittavien epämiellyttävien yllätysten riskiä.
